Järki voitti

Rovaniemi päätti sitten ottaa 50 pakolaista 80 sijaan.  Joku joskus sanoi, että Siperia kyllä opettaa.  Ilmeisesti Rovaniemenkin päättäjille on käynyt selväksi, että että vääränlainen inhimillisyys tulee liian kalliiksi ja rahalla on kuin onkin väliä.  Suomessa on kaupunkeja, jotka eivät ollenkaan ota vastaan pakolaisia.  Yksi niistä on pääkaupunkimme Helsinki.  Kun meille aikoinaan kerrottiin, että monikulttuuri on rikkaus, niin täytyy vain ihmetellä Helsingin kaupungin motiiveja pakolaisasiassa.  Rovaniemi voisikin ottaa Helsingistä mallia, sillä miksi meidän pitäisi olla parempia kuin pääkaupunkimme?  Nollalinja voisikin olla meille varsin järkevä vaihtoehto, kunnes todelliset sukupolvien yli ulottuvat kustannukset saataisiin selvitettyä. 
 

Rovaniemeläisten päättäjien väärät luulot ovat sinänsä ymmärrettäviä, olivathan ensimmäiset venepakolaiset loistavaa porukkaa ja ovat enemmän kuin tulleet osaksi tuottavaa yhteiskuntaa. Tulijoiden virta ei enää valitettavaa kyllä suuntaudu tuosta suunnasta.  Jos kerran valinnan varaa on, niin miksei niitä pakolaisia voi valita sellaisesta joukosta, joiden kotoutuminen on edes teoriassa mahdollista?  Räsäsen ehdotus tuohon suuntaan tyrmättiin täysin ilman mitään perusteita.

Kun tiedossa on, että suurin osa uusista  ”pakolaisista” ei tule palaamaan takaisin kotimaahansa, vaikka olot rauhoittuisivat, niin pitäisikö päättäjiemme pikku hiljaa harkita Suomen tekemistä vähemmän houkuttelevaksi vaihtoehdoksi?   Kansainväliset sopimukset eivät estä sitä mitenkään eikä Tanskastaaan tullut paariavaltiota, vaikka se kiristi omaa maahanmuuttopolitiikkaansa kansainvälisten sopimusten mukaiseksi.  Suomihan menee niistä tällä hetkellä todella yli ja voisikin sanoa, että että me olemme tällä hetkellä todella lihava hunajapurkki islamilaisista maista tulijoille.

Ilmastonmuutos on peruttu

Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa positiivisen jutun ainaisen ruikuttamisen sijaan eikä otsikkoa positiivisempaa asiaa hevillä  keksi: onhan meitä jo viisitoista vuotta peloiteltu raamatullisilla vitsauksilla, kuten hirmumyrskyillä ja tuhotulvilla.  Vähälle huomiolle on jäänyt, että uusi IPPC:n arviointiraportti esittää alimmassa arviossaan (RPC2.6) vain 0,3 asteen lämpenemistä.  

Kun muistetaan, että tähän astiset tietokone-ennusteet povasivat tällekin vuodelle noin astetta todellista lämpimämpää, niin noiden mallien osumatarkkuuden perusteella silloin taitaakin olla pari astetta nykyistä kylmempää. Hienoa on myös se, että virallisestikin jo myönnetään 16 vuoden pysähtyneisyys lämpenemisessä eikä enää väärennellä tilastoja.  Mielenkiintoista on ollut myös havaita se mielikuvituksen lento ja luovuus, millä tuota kadonnutta lämpöä on yritetty haudata.  Millaisia taiteilijoita maailma noissa tieteilijöissä onkaan menettänyt.

Positiivista on myös se, että Etelänavan jäätikkö kasvaa, kuten se on tehnyt jo kymmeniä vuosia.  Nyt myös pohjoisen alueen jäätiköt ovat kasvaneet viiden Suomen pinta-alan verran.  Ilmatieteen laitoksen johtajan Alestalon mielestä ilmastonmuutosta ei tarvitse enää tutkia.  Onkin positiivista, että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa valtio voi säästää Ilmatieteen laitoksen budjetissa; onhan kaikki tarpeellinen nyt ilmastonmuutoksesta tutkittu. Positiivista on myös se, että maailman ensimmäisen virallisen ilmastopakolaisen kotisaaret Tyynella valtamerellä eivät hukukaan, vaan päinvastoin kasvavat.  

Lapin yliopiston toimijoilla näyttää myös olevan aikaa ja resursseja kirjoitella ilmastokatastrofista.  Väkisinkin tulee mieleen, että tutkimusmäärärahoja sulalle Koillisväylälle ja Pohjoisnavalle taidetaan olla myöntämässä, ellei jo peräti myönnetty.  Mutta toisaalta jokainen euro, joka etelästä saadaan nyhjäistyä tänne kylmenevään pohjolaan, on pelkästään positiivista.

Pisa enemmän kuin kallellaan

Saksalaiset tyrmäsivät jo aikanaan suomalaisten saavutukset koululaisten Pisa-testeissä ja väittivät niiden johtuvan vain alkuperäisten suomalaisten yliedustuksesta kouluissa.  Kehtasivatpa he jopa väittää, että tilanne tulee maahanmuuton myötä väistämättä muuttumaan. Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan tasan tarkkaan saksalaiset olivat oikeassa.  Suomen ollessa tilapäisessä huipussa silloinen opetusministeri Henna Virkkunen kertoili meille, että monikulttuurisuus on voimavara.  Tuo voimavara on nyt nähty. 

Kylmä tosiasia on, että humanitaarisen maahanmuuton vaikutukset alkavat nyt näkyä.  Meille aikoinaan vakuutettiin silloisen maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin sanoilla, että me täällä olemme ottaneet opiksi muiden maiden virheistä ja osaamme kotouttaa tulijat kuin vettä valaen.  Vaikka suomalainen media parhaansa yrittää, niin totuus on toinen ja pala kerrallaan se paljastuu.  Jossakin vaiheessa pitäisi vain ymmärtää, että kaikki arvostelu ei ole rasismia.  Jos kriittiset äänenpainot olisi otettu huomioon jo parikymmentä vuotta sitten, niin mitään ongelmaa ei välttämättä nyt olisi. 

Kun tuo ongelma on nyt olemassa, niin siitä pitäisi pyrkiä pääsemään eroon.  Isoin ongelma on se, että islamin mukaan uskottomien matkiminen ja heidän tapojensa omaksuminen ei ole islamin mukaista. Islamin mukaan myöskin aito ystävystyminen on mahdotonta.  Kun puhutaan koulutuksesta, niin se nimenomaan on jonkin toisen aatemaailman tapojen omaksumista.  Länsimainen koulujärjestelmä onkin kunnon muslimille edellä lueteltujen periaatteiden mukaan kauhistus. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei ollenkaan osaa asennoitua näihin islamilaisiin periaatteisiin, vaikka aikaa kyllä olisi ollut.

Korjausliike on hyvin yksinkertainen: on tehtävä selväksi, että suomalainen sosiaaliturva kuuluu vain suomalaisille. Se onnistuu parhaiten antamalla Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille mahdollisimman niukka toimeentulo, joka voidaan järjestää paikan päällä vastaanottokeskuksissa.  Tuolla korjausliikkeellä tataarit aikoinaan sopeutuivat Suomeen.  Miksi meidän pitäisi taas takoa päätämme johonkin sellaiseen puuhun, jonka nimeä me emme edes vielä tiedä?

Ylen A2-ilta islamista

Henkilökohtaisesti haluaisin kyseisessä illassa saada arvon imaami Anas Hajjarilta vastaukset muutamiin profeetta Muhammedin esikuvallisuutta koskeviin kysymyksiin. 

Jos olisin toimittajana kyseisessä illassa, niin aloittaisin kysymyksellä, että onko islamissa sallittua kuumalla raudalla kiduttaa vankia, jotta hän paljastaisi omaisuutensa kätköpaikan.  Olisi myös mielenkiintoista kuulla imaamin suusta, että ovatko Muhammedin aikanaan antamat raiskausohjeet edelleen relevantteja eli saako coitus interraptusta käyttää vai onko raiskatessa aina laukaistava maaliin.  Edellä olevaan aiheeseen liittyen olisi myös mukava kuulla, että saako islamin mukaan vaimo tai orjatar kieltäytyä seksistä.

Jos olisin Ylen kärpänen katossa, niin saattaisin kysäistä myös, että onko islamissa ainoa varma keino päästä paratiisiin kuolemalla uskottomia tappaessaan.  Hyvä olisi myös saada varmistus siihen, että pääseekö varmasti alimmalle paratiisin tasolle hukkumalla tai ruttoon kuolemalla, kuten jotkut heikot hadithit väittävät.  Uskottomien tappajathan eli jihadistit pääsevät tunnetusti suoraan sinne ylimmälle tasolle, jossa ne neitsyeet (tai viinirypäleet) odottavat.

Profeetta Muhammedin mieltymykset hyvin nuoriin ihmisiin ovat varsin tunnettuja.  Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että hän harrasti pitkiä rukousretkiä uransa alkutaipaleella alle kymmenen vuoden ikäisen ottopoikansa (Ali ibn Ali Talib) kanssa.  Avioituminen Aishan kanssa ei siten ole mikään ihme, muistuttaahan Aishan ikäinen tyttö aika lailla saman ikäistä poikaa.  Ehkä viisikymppinen profeetta halusi vain palata nuoruutensa päiviin Aishan kanssa.  Tämä johdanto oli varsin pitkä, mutta kysyisin arvon imaameilta ja muilta muslimeilta, että mikä on islamin mukaan sopiva avioitumisikä.

Päivänpolttava kysymys olisi myös islamin suhtautuminen juutalaisiin ja kristittyihin.  Sitä nimitetään islamin piirissä yleisesti dhimmaksi. Joku Ylen toimittaja taannoin ihmetteli islamin voittokulkua Lähi-Idässa, islam kun ei hänen mukaansa harrastanut pakkokäännytystä.  Islamin menestykseen lähetyssaarnauksessa vaikuttaa tietysti se, että muunuskoiset tehtiin alempiarvoiseksi kuonaksi.  Heidät jätettiiin armollisesti henkiin, mutta käytännössä he jäivät orjiksi.  Arvon imaamilta kannattaisikin tiedustella orjuuden ja dhimmiyden käsitettä islamin kannalta.  Uskonnonvapauden kannalta mielenkiintoista olisi myös tietää islamin suhtautuminen ihmisiin, jotka päättävätkin luopua islamista.  Monet edellä mainuttua toimittajaa valistuneemmat ihmiset saattavat tietääkin vastauksen.  Siinä saattaa myös olla yksi syy islamin voittokulkuun.

Koraanissa viitataan useassakin kohdassa vääräuskoisten teurastamiseen.  Muhammed sanoi jo aikanaan, että juutalaiset heitetään pois Arabian niemimaalta. Hadithien mukaan rauha ei voi tulla, ennen kuin viimeinenkin juutalainen on tapettu.  Sitä hadithien mukaan mukaan huutavat kivetkin.  Jos olisin Ylen kärpänen, niin kysäisisin nykyislamin suhtautumista juutalaisiin.

Me elämme täällä Suomessa islamin mukaan kaaoksen talossa, koska täällä ei vallitse Allahin laki sharia. Jos me annamme muslimien elää täällä omien lakiensa ja tapojensa mukaan, niin heidän ei tarvitse julistaa meitä vastaa sotatilaa eli jihadia. Tanskassa pilapiirtäjiä vastaan on julistettu jihad ja Ruotsissa on yritetty itsemurhaiskua.  Kysyisinkin, että riittävätkö omat uimahallivuorot ja korkeimman oikeuden tuomiot, vai onko meidän alistuttava sharialain alle, että välttäisimme vihollisuudet.  Hyvä kysymys olisi myös se, että onko islamilaisen umman rakentaminen jokaisen muslimin velvollisuus vai riittävätkö siihen suomalaiset poliitikot ja vallan vahtikoirat.

Maailman suurin Huijaus

Bernard Madoff jää kirkkaasti toiseksi, kun kilpaillaan tuosta kyseenalaisesta tittelistä.  Tällä hetkellä näyttää siltä, että vihreä ilmastohuijaus vie voiton Madoffista muutamalla tuhannella konkurssilla.  Itä-Saksan Stasin lanseeraama täsmävirus läntisen maailman talouden tuhoamiseksi näyttää toimivan, tosin luojiensa kannalta muutama vuosikymmen liian myöhään.  Käsittämätöntä tuossa huijauksessa on se, että se on mennyt niin pitkään läpi.  Ehkäpä toimittajienkin kannattaisi joskus harrastaa lähdekritiikkiä.

Miten normaalijärkiset ihmiset sitten ovat voineet uskoa sadan vuoden päähän ulottuviin ilmastoennusteisiin, kun jo viikon päähän ulottuvan säänkin ennustaminen tuottaa suuria vaikeuksia?  Yksi syy kasvihuoneilmiöhuijauksen läpimenolle on varmaan se, että kukaan tällä pallolla ei kiistä ilmaston muuttumista.  Se on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti.  Viimeisen 10000 vuoden aikana lämpimintä on ollut noin 7000 vuotta sitten.  En oikein jaksa uskoa, että tuosta lämpökaudesta ihmistä syyttävät edes pahimmin vihreän aatteen läpitunkemat ihmiset.  Mammutitkin olivat kuolemassa sukupuuttoon, joten niiden ilmavaivojakaan ei voida syyllisinä pitää, vaikka metaanipäästöt varmasti olivatkin huomattavat yksilöä kohti. 

Nyt kun vihreiden ponnistelujen ansiosta saastuttava teollisuus on saatu Euroopasta tapettua ja siirrettyä Kiinaan, huomataankin, että maapallon keskilämpötilat ovat kääntymässä laskuun kohti uutta jääkautta.  Kun lämpötila ei enää nouse, niin ihmisten pelottelijat ovatkin keksineet uuden keppihevosen – sään äärevyysilmiöt.  Tämä onkin kätevä vesuri, jolla voidaan panna Antartiksenkin kasvava jäätikkö kätevästi kasvihuoneilmiön piikkiin. Itse asiassa ei taida sellaista sääilmiötä enää löytyä, joka ei mahtuisi tuon äärevyysilmiön sisälle. Luonnollisesti kaikki myrskyt ja muut ihmisille epämukavat ilmiöt johtuvat vihreän ilmastoteorian mukaan näistä äärevyysilmiöistä. 

Nyt kun vihreätkin tiedemiehet kapitalistisista puhumattakaan ovat hyväksyneet, ettei se lämpenekään tai ei ainakaan lämpene odotetulla tavalla, odottelenkin keskustelun avausta siitä, että miten saamme uhkaavana horisontissa häämöttävän jääkauden pysäytettyä.  Vihreät ovat kerrankin oikealla tiellä, kun he ovat torppaamassa turpeen käytön ja lisäämässä kasvihuoneilmiötä suuresti avittavan kivihiilen käyttöä.  Vihreiden lempilapsen eli päästökaupankin voisi kääntää nurinkuriseksi.  Mitä enemmän laitos tupruttelisi ilmakehää lämmittäviä kaasuja, sitä enemmän tipahtelisi tukiaisia.

Nykyajan kolonialismia

Näkymä länteen

Metsäkeskuksen mukaan Lapin metsätaloudessa uinuu valtavat voimavarat.  Lapissa on viime aikoina hakattu noin neljä miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.  Kyseisen keskuksen mukaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia olisi 4.9 miljoonaa kuutiota ja tulevilla vuosikymmenillä yli viisi miljoonaa kuutiota.  Mikä tämä kyseinen keskus sitten oikein on? Pikainen googlaus kertoo, että Metsäkeskus on Maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen.

 Näkymä pohjoiseen

Nykyiselle konkurssikypsälle Suomelle näyttää kelpaavan keino kuin keino taloudellisen ahdingon helpottamiseksi.  Metsät hakataan ja siten niistä tuleekin oivia kiitoratoja tuulimyllypuistojen roottorien pyörittämiseksi. Tällaista raiskaamista ei vahingossakaan harrasteta pääkaupunkiseudun alueella, jossa raskaan raatamisen raskauttamien ihmisten on päästävä nauttimaan luonnosta ilman häiritseviä tekijöitä.

Tuulivoimapuistoja ei siten voida mitenkään rakentaa Helsingin edustan merialueelle, vaan ne on vietävä kauas pois paremman väen silmistä.  Otollista aluetta ovat esimerkiksi Sodankylän järvikylät, joissa ei ole edes laskettelukeskuksia.  Olisihan se kerta kaikkiaan väärin, että työn raskauttamat pääkaupunkiseutulaiset joutuisivat vapaa-ajallaan tuijottamaan ja kuuntelemaan vihreää energiaa tuottavia ulisevia roottorinlapoja.

Näkymä itään

Kokonaan oma lukunsa on nykyisen Metsähallituksen harrastama raiskauspolitiikka.  Tämän blogin kuvasarja kertoo omaa korutonta kieltään Metsähallituksen harrastamasta kestävästä kehityksestä.

  Kännykällä otettu kuvasarja ei valitettavasti kerro syvyysluokasta yhtään mitään, mutta tuon kyseisen aukon koko on noin kilometri kanttiinsa.  Siis 100 hehtaaria. Pääkaupunkiseudun tuhannen neliön omakotitontteja tuonne mahtuisi rapeat tuhat kappaletta.  Ja tuo on vain yksi ”pieni” riistohakkuu.

Tarkkasilmäiset ihmiset varmaan huomasivatkin, että tuossa on viljelyhakkuu, johon on jätetty askelkivi ja ekologinen käytävä.  Nämä ovat uudisnimiä, joilla oikeutetaan uuskolonialististen siirtomaiden raiskaus.  Valtio on rahapulassaan nostanut Metsähallituksen tulostavoitetta ja jäljet näkyvät.  Jos Metsähallitus tekisi samaa jälkeä jossakin päin Afrikkaa, niin yleinen poru olisi valtava.  Lappilaisille valtion ”eläteille” ei taida olla niin väliä.

Näkymä etelään

Kokonaan oma lukunsa on se, että Metsähallitus tulostavoitteensa riivaamana hakkaa keskenkasvuisia, juuri parhaan kasvuikänsä saavuttaneita metsiköitä.  Se ei ole mitään muuta kuin pedofiliaa.