keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Kulissit kaatuvat

Ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella elämöivät ovat pikku hiljaa joutumassa samaan kategoriaan astrologien ja kädestä ennustajien kanssa.  Kun ilmasto ei ole nyt lämmennyt kohta 18 vuoteen, niin väitteet merten syvänteisiin vastoin fysiikan lakeja karanneesta lämmöstä alkavat muistuttaa netistä löytyvien selvänäkijöiden jutusteluja.  

Suomalainen eläköitynyt tilastotieteen lehtori Pekka Hjelt on todennut, että ilmastotutkijoiden 70-luvulta peräisin oleva tilastotieteellinen malli vastaa täysin samalta ajalta peräisin olevaa Ladaa.  Kun nykyaikaisella ja huuomattavasti kehittyneemmällä Arima-mallilla tutkitaan hiilidioksidin ja lämpenemisen yhteyttä, niin tehdään aika olennainen havainto: mitään yhteyttä ei oikeastaan ole olemassa. Vähemmän yllättävästi samaan tulokseen pääsee myös emeritusprofessori Jukka Kauppinen tutkimusryhmineen uunituoreessa tutkimuksessaan. Heidän mielestään muutokset suhteellisessa kosteudessa tai alapilvien peittoisuudessa selittävät suurelta osin muutokset globaalissa keskilämpötilassa.  Ihmisen ja hiilidioksidin merkitys on heidän mielestään marginaalinen.  Maallikon mielestä noissa tutkimustuloksissa ei ole mitään yllättävää.  Kysymys vain kuuluu, että miksi noiden ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvien tutkijoiden pitää aina olla eläkkeellä?

Suomi ja suomalaiset ovat epätoivoisesti kaivamassa säästökohteita jo lapsilisistäkin. Ehkäpä niitä säästökohteita kannattaisi hakea myös nykyisestä vihreästä hulluudesta. Kun Suomi ottaa nyt 10 miljardia syömävelkaa lastensa maksettavaksi, niin siitä kaksi miljardia menee tuulivoimatukiaisiin.  Nämä tuulivoimahelvetit toimivat tasan niin kauan kuin niistä maksetaan tukiaisiakin.  Kun tuet loppuvat, niin samalla loppuu myös ylläpito. Konkurssipesä häipyy sitten aikanaan Bahamalle ja virkaheittotornit jäävät paikallisten ihasteltaviksi.  

Lappilaisille ei varmaan ole kukaan muistanut kertoa sitäkään, että huollon puutteessa kärähtävien voimaloiden sammuttaminen on mahdotonta.  Onneksi aika moni lappilainen kunta on jo tullut järkiinsä.  Sodankylä ja Kelujärvi näköjään vielä halajavat tuollaista vihreän hölmöyden muistomerkkiä omalle tontilleen.  Toivottavasti Palkisvaarasta ei kuitenkaan tehdä tuollaista muistomerkkiä, vaan se saa jäädä nimensä mukaiseksi porojen palkimisalueeksi ilman noita vihreitä ultraäänikarkoittimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti