Tuulivoimalla on oma matematiikkansa

Suomen Tuulivoimayhdistus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Suominen oli (LK 10.5) sitä mieltä, että mökkien ja kiinteistöjen arvolle ei ole niin väliä, kun maailmaa pelastetaan. Toisten rahoilla maailman pelastaminen ja ”muunnetun” totuuden puhuminen tuntuu muutenkin olevan aika yleistä joissakin piireissä. Moista toimintaa voisi jopa luonnehtia vihreästi ajattelevien ihmisten ammattitaudiksi.  Ehkäpä heidän piireissään tarkoitus pyhittää keinot.  Kun Suominen puhuu tuulivoimaloiden 20 vuoden käyttöiästä, niin hänen johtamansa yhdistys on tainnut keksiä pyörän uudestaan.  Tuulivoimaloiden suurvalloissa Saksassa, Iso-Britanniassa ja Tanskassa voimaloiden keskimääräinen elinikä on 15 vuotta, mutta ehkäpä Suomen pakkaset ja tuiskut avittavat täällä voimaloiden elinikää.

Suomisen mukaan tuulivoima työllistää 3500 suomalaista ja palkkakustannukset ovat jopa 1.2 miljoonaa yhtä työpaikkaa kohti.  Onneksi olkoon vain noille tuuliloton voittajille.  Meillä muilla ei kuitenkaan kovin paljon hymyilytä, kun muistetaan, että tuulisähkö saa jopa kolminkertaisen markkinahinnan uusille voimaloilleen.  Vielä vähemmän hymyilyttää, kun muistetaan, että voitot menevät Bahamasaarille.  Kannattaa myös muistaa, että tuulimyllyjen ympärillä on asumis- ja laiduntamiskelvotonta maata noin 2 km kanttiinsa infraäänien vuoksi.  Siitä tulee 1250 hehtaaria kuun maisemaa näiden vihreiden uususkontopatsaiden ympärille.

Kotkan Mussalossa teurastettiin 14-vuotiaat tuulivoimalat uusien tieltä kunnossapidon tullessa liian kalliiksi. Onneksi nuo voimalat kuitenkin purettiin eikä niitä jätetty vihreän aatteen muistomerkiksi. Ehkä siihen vaikutti se, että tilalle saatiin välittömästi rakennettua uudet lypsylehmät, jotka pääsivät nauttimaan suuremmista tuista kuin vanhat. Tuulivoiman todellista tuottavuutta kannattaakin verrata Saksaan, jossa vihertävästä sähköstä maksetaan 20 miljardia vuodessa sen todellisen markkina-arvon ollessa pikkuisen päälle kolme miljardia. Mökin mummot miettivätkin siellä nyt, että keittäisikö kupin kahvia vai katsoisiko telkkarista ”Kauniit ja rohkeat”:  molempiin kun ei ole varaa sikäläisillä sähkön hinnoilla.  Vaatiikin todella luovaa matematiikkaa, että tuollaisista luvuista saa jotenkin kannattavia.

Tuulivoiman tukeminen muistuttaakin hyvin paljon kaikkien lappilaisten tuntemaa lämmittämiskeinoa pakkasella. Aluksi voi tulla lämmin ja hyvä olo, mutta jossakin vaiheessa se kylmä totuus iskee uudelleen.  Suomen tapauksessa me kaiken huipuksi laskemme ne väliaikaisesti lämmittävät lirauksemme lastemme lahkeisiin.